Elämäntapamuutos #15

29.07.2016

Paluu lähtöruutuun - back to square one - Annika Kalvia

Tammikuussa kun palasin Suomeen 3 viikon loman jälkeen, olin toiveikas että edellisen vuoden terveyshuolet väistyvät ja paraneminen uupumuksesta alkaa. Kävin Terveysklinikka Pisarassa Teresa Sepposen terveysvalmennuksessa. Kävin myös Maili Lepolan, funktionaalisen lääketieteen asiantuntija vastaanotolla. Minulta otettiin lukusia laboratoriokokeita selvittääksemme todellisen terveydentilani. Stressitestit, DNA Health ja DNA Sport-testit sekä vitamiinitasot mitattiin. DNA testit ovat olleet huikea kokemus jota voin suositella kaikille. Meillä on kaikille kodinkoneille ja vempaimille käyttöohjeet ja nyt minulla on Annikan käyttöohjeet. Tiedän miten minun kehoni reagoi harjoitteluun ja palautumiseen. Tiedän mitkä ovat geneettiset heikkouteni ja vahvuuteni sekä sen että minkälainen ruokavalio on minulle paras ja mitä minun tulisi välttää. Testeissä tuli esiin mm. kofeiini yliherkkyys, B12 vitamiinin puutos ja herkkyys antioksidatiiviselle stressille eli minulle on todella tärkeää saada riittävästi antioksidantteja ravinnosta tai lisäravinteista. Myös oma tuntemukseni, että minulle on hyväksi noudattaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, vahvistui koetuloksin.

Lisää infoa DNA testeistä ja Maili Lepolasta: http://walkafriend.com/ajankohtaista/ ja http://walkafriend.com/mita-geenit-kertovat/

Kuinkas sitten kävikään
Olo parani kevään mittaan ja aloitin vähitellen lihaskuntoharjoittelun, kävin satunnaisesti tanssitunneilla ja jatkoin rauhallisia päivittäisiä kävelylenkkejä. Toukokuussa aloitin intensiivisemmän harjoittelun Jenni Levävaaran kanssa. Uudesta alusta innostuneena intouduin myös juoksemaan 5 km lenkkejä ja vetämään pojan kanssa porrastreeniä. Porrastreeni osoittautui lopulta kohtalokkaaksi ja selkäkin kipeytyi. Kivusta huolimatta yritin harjoitella vielä Jenni kanssa maltillisesti, kävin hieronnassa ja osteopaatilla. Lopulta selkäkivut olivat niin kovat että en voinut istua, enkä itkemättä ajaa lyhyttä automatkaa. Kävin ortopedillä ja magneettikuvissa josta sitten selvisi kivun syy; välilevynpullistuma. Masentavaa, kesä edessä ja sain jättää hyvästit harjoittelulle. Ensisijainen tavoite oli suoriutua päivästä mahdollisimman vähillä särkylääkkeillä. Italian tanssimatka oli lopulta enemmän auringossa lepäilyä kuin tanssia minun osaltani.

Taas uusi alku
Ojasta allikkoon olen siis mennyt. Yliliikkuva ja heikko selkä on minun akilleen kantapää. Vuosia olen pitänyt selkäni kunnossa tanssin avulla ja nyt mennyt vuosi meni uupumuksesta toipuessa käytännössä ilman tanssia ja lopputuloksena on välilevynpullistuma. Vihdoin 3kk jälkeen kivut hellittävät vähitellen. Puristuksissa ollut iskiashermo on päivä päivältä vähemmän kipeä, varpaat eivät ole enää puutuneet ja pakarasärkykin on hellittänyt. Vieläkään en ole uskaltautunut muuta kuin satunnaisille tanssitunneille, mutta sen sijaan olen kävellyt ja tehnyt omatoimista lihaskuntotreeniä ulkona.


Nyt ajattelin vähitellen uskaltautua uudelleen tanssitunneille ja aloittaa myös uudestaan treenit Jenni Levävaaran kanssa. Minulla on vahva usko siihen että vaikeudet on voitettu tältä erää kunhan maltan aloittaa varovasti ja olla kärsivällinen. Kivun lievitystä olen särkylääkkeiden sijaan hakenut akupunktiosta. Löysin suositusten perusteella ihanan naprapaatin ja akupunktiohoitoja tekevän Maria Eklöfin, jonka hoidossa minun on tarkoitus käydä jatkossakin. Niistä kerron lisää vielä myöhemmin...matka ja tarinat siis jatkuvat.

Kaikesta, mitä meille tapahtuu, voimme tehdä joko onnemme tai onnettomuutemme.- Benjamin Franklin-

http://www.lepolife.fi/
http://mariaeklof.wixsite.com/terveys
http://www.klinikkapisara.com/
http://www.hsdancestudios.fi/
http://flow-wellness.fi/jenni-levavaara/